Tuntuu jo kliseeltä todeta, että ilmastonmuutos etenee huolestuttavalla nopeudella. Esimerkkejä siitä löytyy omasta ympäristöstäkin useita. Talvet ovat lyhentyneet, jäät heikentyneet, joka toinen kesä sataa ja joka toinen paistaa, ennen kokemattomilla tavoilla. Suomi on jo lämmennyt yli 2C astetta ja esimerkiksi Huippuvuorilla talvet ovat 7C astetta lämpimämpiä kuin 1970-luvulla.
Vaistomaisesti ajattelemme, että muutos jotenkin itsestään hidastuu ja pysähtyy. Mutta näin ei tapahdu, koska se johtuu meistä ja siitä, miten me tuotamme kasvihuonepäästöjä. Jos emme muuta omaa toimintaamme, muutos kiihtyy ja lopulta ryöstäytyy käsistä tehden maapallosta nykyihmisille ja suurelle osalle eläimiä ja luontoa lähes elinkelvottoman.
Maat ovat Pariisin sopimuksessa asettaneet tavoitteekseen hillitä lämpeneminen selvästi alle kahteen C asteeseen. Syksyllä 2018 Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) julkaisi uuden raportin, joka osoittaa, että kahden C asteen lämpeneminen on liian vaarallista ja tavoitteeksi pitää ottaa ilmastonmuutoksen hillitseminen siten, että lämpötilan nousu kyetään rajaamaan 1,5 C asteeseen.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on asetettu useita erilaisia politiikkoja – kieltoja, veroja, sekoitevelvoitteita, päästökauppajärjestelmiä ja esimerkiksi Euroopassa niillä onkin saatu jo aikaan merkittäviä päästövähennyksiä. Vertailuvuodesta 1990 lähtien EUn kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 22% ja EU on asettanut tavoitteekseen -40% vuoteen 2030 mennessä. 1,5 C asteen tavoitteeseen tämä noin 1%/v vähennysvauhti ei kuitenkaan riitä vaan se pitää nostaa vähintään kolminkertaiseksi. Tässä kiihdytyksessä kansalaisten rooli on keskeinen. Yritykset kyllä kehittävät vähäpäästöisiä tuotteita ja ne tulevat halvemmiksi, jos niille on kysyntää.
Kun kysyntä kasvaa ja yhä enemmän kansalaisia aktivoituu asiassa, syntyy myös poliittinen voima ja paine. Tasavallan presidentti ja pipolätkäjoukkueemme kunniakapteeni Sauli Niinistö kirjoittaa: ”Olen käynyt monet kokoukset ja palaverit, joissa ilmastonmuutoksesta on puhuttu ja sen torjumisesta tehty vakuutuksia, sitoumuksia ja sopimuksia. On niitä myös täytetty, mutta silti mieleen hiipii epäily: Tästä tulee valmista vasta kun suuri joukko alkaa asiaa ajaa.” Presidentti muistaa ajatelleensa, ettei yhden ihmisen ”pienen mittakaavan puuhilla” ilmastonmuutosta torjuta. ”Suomessa kuitenkin noin 2/3 kasvihuonepäästöistä aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta, minkä takia pieni teko on miljoonakertaisena suuri.”
Kerrassaan hienoa, että jääkiekkoilijat ja jääkiekon ystävät Suomessa ovat aktivoituneet ilmastonmuutoksen suhteen. Save Pond Hockey tekee pioneerityötä alan parissa! Lämpimät, vai pitäisikö sanoa, erittäin viileät onnittelut järjestäjille ja osallistujille! On kunnia olla mukana auttamassa.
Helsingin Save Pond Hockey 2019 oli hieno osoitus siitä, miten asia saa kasvavaa huomiota. Kuka olisi pari vuotta sitten osannut kuvitella, että mm. joukko NHL-staroja, legendaarisen punakoneen kapteeni Slava Fetisov ja presidentti Sauli Niinistö kiekkoilevat kanssamme? Ja että, Liiga julkaisee hiilijalanjälkensä, ehkä ensimmäisenä urheiluliigana maailmassa sekä toimet hiilijalanjäljen vähentämiseksi.
Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin ja pelaamisen lisäksi haastaa kaikki Save Pond Hockey-osallistujat mukaan Kansalaisen Ilmastolupaus-kampanjaan. Voittavassa joukkueessa ei ole turisteja ja tätä peliä meillä ei varaa hävitä. Ehdotan, että jatkossa kaikki pipolätkäturnauksiin osallistuvat tekisivät oman ilmastolupauksen ja tämä olisi ”pääsylippu” peleihin. Jos tähän ei ole heti valmiutta, kerran voisi ehkä tulla tunnustelemaan, mutta sen jälkeen pitää jo tehdä valinta haluaako tulla mukaan ilmastotalkoisiin.
Hyppää askiin, allekirjoita ilmastolupaus!
Jouni Keronen
Scientific Advisor, Save Pond Hockey ry
Executive Director, Climate Leadership Coalition ry